1 Tunuliaqut sinaakkutillu
1.1 Ingerlatsinermut pilersaarut
Naatsorsueqqissaartarfiup Ingerlatsinermut pilersaarusiaa siulleq 2015-imi saqqummersinneqarpoq, unalu pilersaarut Naatsorsueqqissaartarfiup Ingerlatsinermut pilersaarutaasa arfineq pingajussaraat. Pilersaarummi siullermik sammineqartut allaaserineqaqqipput nutaanik ilisimasanik ilaartorneqarlutik.
Ingerlatsinermut pilersaarut Naatsorsueqqissaartarfimmi ukiunut arlalinnut ineriartortitsinermut pilersaarutit innuttaasunit pissarsiarineqarsinnaanissaannik anguniagaqarnermik aallaaveqarpoq. Naatsorsueqqissaartarfiup ukiumoortumik nalunaarutaa pisarnertut siumut isigaluni immikkoortumik imaqarpoq. Kisiannili ingerlatsinermut pilersaarut ukiumoortumik nalunaarusianut saqqummiunneqartartunut sanilliullugu immikkuualuttunik imaqarnerungaarpoq. Ingerlatsinermut pilersaarummut peqatigitillugu ukiumoortumik nalunaarutip imarisamigut annikinnerunissaa Naatsorsueqqissaartarfiup toqqarpaa.
Ingerlatsinermut pilersaarut ukiunut sisamanut ingerlaavartumik pilersaarutaasassaaq, taannalu Naatsorsueqqissaartarfiup siulersuisuinit ukiut tamaasa nutarterneqartassaaq. Ingerlatsinermut pilersaarutit ukiumoortumik saqqummersitassatut pilersaarutitigut piviusunngortinneqartassapput. Nutarterinissani ilaatigut digitaliseringimut periusissiaq kisitsisitigut paasissutissaliornermilu paasissutissat tunngavigineqartartut pillugit suliniut Naatsorsueqqissaartarfimmut kingunerisa pilersaarusiornermi pitsaanerusumik ilanngunneqarsinnaanera annertunerusumik erseqqissarneqarput.
1.2 Naatsorsueqqissaartarneq pillugu inatsit
Naatsorsueqqissaartarfik Kalaallit Nunaanni pisortatigoortumik kisitsisitigut paasissutissaliortarnermi qitiusumik oqartussaavoq. Naatsorsueqqissaartarfiup siunertaraa paasissutissat tunngavigalugit inuiaqatigiinni ineriartornerup, politikkikkut allaffissornikkullu aalajangiinerit, pilersaarusiornerit inuiaqatigiinnillu ilisimatusarnermik nalilersuinissap qulakkeerneqarnissaa.
Naatsorsueqqissaartarfik aaqqissuussaanermi Aningaasaqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfiup ataaniippoq. Kisiannili Naatsorsueqqissaartarfimmi aqutseriaaseq Naalakkersuisoqarfiup ataani aqutsisoqarfinnut allanut sanilliullugu allaaneruvoq. Naatsorsueqqissaartarfimmik qulliunerusumik akisussaasut tassaapput siulersuisut, inuiaqatigiinni pissutsinik ilisimasalinnik tallimanik ilaasortaaffigineqartut. Naatsorsueqqissaartarfimmi pisortaq ulluinnarni aqutsisuuvoq sulisoqarfillu avammut aamma sinniisuuffigisarlugu.
Naatsorsueqqissaartarfiup suliassai pingaarnerit Naatsorsueqqissaartarfik pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 11, 29. oktober 1999-imeersumi kingusinnerusukkut allanngortinneqartumi ersipput.
Inatsit naapertorlugu Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni pissutsit pillugit kisitsisitigut paasissutissaliornermi paasissutissat Naatsorsueqqissaartarfiup katersortarpai, suliaralugit avammullu saqqummiullugit. Naatsorsueqqissaartarfik aammattaaq kisitsisitigut paasissutissaliorluni paasissutissat akiliisitsilluni katersorsinnaavai, suliaralugit avammullu saqqummiullugit. Naatsorsueqqissaartarfik naggataatigut kisitsisitigut paasissutissiinermi nunat tamat akornanni suleqatigiinneq pillugu suliassaqartarpoq.
Siulersuisut suliassaat kisitsisitigut paasissutissiisarneq pillugu inatsimmi ersittut tassaapput:
· Naatsorsueqqissaartarfimmik qulliunerusumik akisussaaffeqarneq.
· Pisortat kisitsisinik paasissutissaliortarnerisa ataqatigiissaarnissaanut siunnersuusiorneq.
· Naatsorsueqqissaartarfiup siunertat pillugit aalajangersakkat naapertorlugit sulinissaa isumagalugu.
· Naatsorsueqqissaartarfiup piffissamut sivisuumut suliniuteqarfissaanik pilersaarusiat akuerisassallugit.
· Naatsorsueqqissaartarfiup sulinissamut pilersaarutai akuerissallugit.
· Suliffeqarfiup ingerlatsineranik ukiumoortumik Naalakkersuisunut ukiumut ataasiarluni nalunaarusiornissaq.
1.3 Pisortatigoortumik kisitsisit atorlugit
paasissutissaliortarneranni FN-imi tunngaviit
Naatsorsueqqissaartarfik pisortat kisitsisinik paasissutissaliortarnerat pillugu FN-imi tunngaviit malillugit sulisarpoq. Tamassuma ilaatigut kinguneraa:
· Kisitsisinik paasissutissat sumulluunniit atassuteqarani innuttaasunit pissarsiarineqarsinnaassapput.
· Ilisimatusarnermi ileqquusut naapertorlugit kisitsisigut paasissutissaliornermi datanik pissarsiviit periutsillu pillugit paasissutissat saqqummiunneqartassapput.
· Inuit pillugit paasissutissat naatsorsueqqissaartarfiit kisitsisinik paasissutissanik suliaat, inuit ataasiakkaat inatsisilluunniit tunngavigalugit inuit pineqaraluarpata, isertuullugit suliarineqartassapput, taamaallaallu kisitsisinik paasissutissaliornermi siunertaqarluni atorneqassallutik.
· Nunani ataasiakkaani naatsorsueqqissaartarfiit qaffasissutsini tamani kisitsisinik paasissutissaliornermi periutsini taaguutit, immikkoortiterinerit periutsillu imminnut ataneri atorneqarluarsinnaanerilu siuarsassavaat.
2 Suliaqarfiit akornanni suliniuteqarfiit
2.1 Uppernarsaasiorneq periutsillu
Immikkoortuni kisitsisinik paasissutissaliorfiusuni assigiinngitsuni pitsaanerusumik assigiiaarnerusumillu uppernarsaasiortarnissaq Naatsorsueqqissaartarfiup suliniutigaa. Nittartakkami www.stat.gl-imi immikkoortuni kisitsisitigut paasissutissiissutini tamani periutsit, immikkoortiterinerit/ilisimatusarnermi taaguutit, pissarsiviit, assigiinngiiaarnerit taaguutinillu pingaarnernik nassuiaanerit pillugit paasissutissat takuneqarsinnaassapput. Kisitsisinik paasissutissaliornernik nalunaarsuiffinni pingaarnerni tamani ilaatigut nalunaarsuiffiit ilisimatusarnermi annertunerusumik atorneqarsinnaanissaat siunertaralugu assigiinngiiaarnerit nalunaarsuiffinniittut pillugit takussutissiat avammut saqqummiunneqartassapput. Innutaasunut tunngasut nalunaarsuutit siulliullugit suliarineqarput.
Kalaallit Nunaat NordForsk-imit avannaamioqatigiit akornanni nalunaarsuinermik ilisimatusarnermut peqataanissamut aningaasaliissutinik pissarsisarpoq. Naatsorsueqqissaartarfiup nalunaarsuisarnerata siunissamut sinaakkusiilluni pitsaanerusumik paasissutissalerneqartalernissaa ilisimatusarnerup toqqaananngikkaluamik kingunerisassaasa ilagaat.
Kisitsisaataasivimmi nalunaarsuutit uppernarsaatitut atorneqartartunut periuseq atorlugu Naatsorsueqqissaartarfimmit uppernarsaasiornerit suliarineqartarput. Maanna kisitsisitigut paasissutissiat arlaqartut uppernarsaasiorneqareerput. Sammisanut assigiinngitsunut paasissutissanut uppernarsaatit amerliartorneri malillugit Naatsorsueqqissaartarfimmit tamanut saqqummersinneqartassapput, tamannalu immikkut nalunaarutigineqartassaaq.
Paasissutissat uppernarsaasiorneri nutaamik suliarinnittussanut ajornannginnerusumik kinguneqassaaq, ukiuni arlaqartuni inummit ataatsimit suliarineqarsimasut eqqarsaatigalugit.
2.2 Digitaliseriineq
Digitaliseriinermut pisortat ataatsimut periusissiaat Naalakkersuisut 2014-imi akueraat, kingullermik taanna 2018-2021-mi nutarterneqarpoq. Suliniuteqarfiit aalajangersimasut atuutilersinneqarnerannut atatillugu Naatsorsueqqissaartarfik suliassaqarnerulissaaq. Kisiannili piffissaq sivisunerusoq eqqarsaatigalugu periusissiami Naatsorsueqqissaartarfimmut nutaanik periarfissiisut immikkoortut amerlanerulissapput.
Inuit (CPR), suliffeqarfiit, (CVR) illuutit nunamullu paasissutissat (assersuutigalugu najukkat pillugit paasissutissat) pillugit tunngaviusumik paasissutissat pingaaruteqarput. Paasissutissat tunngaviusut kisitsisitigut paasissutissiarpassuarni Naatsorsueqqissaartarfimmi pitsaassutsit qaffatsissavaat aammalu illuutit pillugit kisitsisinik paasissutissiisoqartalersinnaassalluni. Aammattaaq ilimagineqartariaqarpoq datat paasiuminarsarnissaannut isumalluutit ikinnerusut Naatsorsueqqissaartarfiup piffissami sivisunerusumi atortassagai.
Digitaliseriinermut periusissiami inuit pillugit paasissutissat pillugit nutaamik inatsisiliortoqarpoq, tassanilu aalajangersakkat danskit inuit pillugit paasissutissat pillugit inatsisaanniittut qaninnerulerlugit Kalaallit Nunaanni inatsiseqalerpoq.
Piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu digitaliseeriinerup annertusinerata kingunerisaanik, Naatsorsueqqissaartarfimmit periarfissagissaarnerulernissaq naatsorsuutigineqarpoq. Nalunaarsuinerit assigiiaarnerusut aallaavigalugit kisitsisitigut paasissutissat atuuttut suliarineqaraangata immikkoortunilu nutaani aaqqissuussamik assigiiaartumillu nalunaarsuisoqartalernissaa isumalluarfigineqarluni. Pisortat ataatsimut aningaasaqarnermik aqutsinermi aqutsinermilu paasissutissanik nalunaarsuiffeqarneranni Naatsorsueqqissaartarfik piffissamut ungasinnerusumut nutaanik periarfissaqalermat. Aamma takuuk immikkoortoq 2.3 ataaniittoq.
2.3 Allaffissornermi nalunaarsuinerit aaqqissuunneri pitsanngortinnerilu
Naatsorsueqqissaartarfiup Kalaallit Nunaanni pisortat Naatsorsueqqissaartarfiunerat isumaqanngilaq Naatsorsueqqissaartarfik kisitsisinik paasissutissaliornernut tamanut tabelinut piariikkanut datanik taamaallaat katersuisartoq. Naatsorsueqqissaartarfittulli allatut pisortat, suliffeqarfiit kattuffiillu paasissutissanik suliaqarnissaat Naatsorsueqqissaartarfiup pisariaqartippaa. Nunani allani kisitsisinik paasissutissaliornerni amerlanerni atuuppoq nalunaarsuiffiit allaffissornermut siunertaqarluni pisortat oqartussaasut suliaat, taakku aallaavigalugit paasissutissanik tunngaveqarluni Naatsorsueqqissaartarfik kisitsisitigut paasissutissanik katersuisarpoq, suliaqartarpoq avammullu saqqummiussisarluni.
Naatsorsueqqissaartarfik naliliivoq nalunaarsuiffinni allaffissornermi atorneqartartuni paasissutissat pingaarnerit tunngavigalugit kisitsisinik paasissutissaliornerit eqqortumik takutitsisunik kisitsisitigut paasissutissaliornernik kinguneqartartoq, tassa nalunaarsuiffiit oqartussaasunit akisussaasunit amerlasoorpassuartigullu inunnit suliffeqarfinnilluunniit aamma ingerlaavartumik misissorneqartarmata. Tassunga peqatigitillugu allaffissornermi nalunaarsuiffiit tunngavigalugit kisitsisitigut paasissutissiat suliarineqarnerat akikinnersarpoq, tassa Naatsorsueqqissaartarfik datanik suliffeqarfinni inuinnarnilu katersuinissamut isumalluutinik atuissanngimmat aammalu paasissutissanik assigiiaartunik nalunaaruteqartoqarnissaa qulakkeerneqartarluni. Naggasiullugu, allaffissornermi nalunaarsuiffiit ilusilersugaanerat aaqqissuussamillu atorneqartarnerat allaffissornermi oqartussaasuni akisussaasuni pisariillisaanissamut aamma tapersiisarput.
Qulaaniittunut nangeqqillugit Naatsorsueqqissaartarfik inassuteqaateqarpoq, qitiusumik allaffissuup kommunillu siunissami suleqatigiillutik – suliassanik suliarinninnermut atatillugu aaqqissuussamik nalunaarsuinerit aallaavigalugit paasissutissat pisortat suliarisaat tunngavigalugit kisitsisitigut paasissutissaliornerit nutaat suliarineqartarnissaat anguniartariaqaraat.
Pisortani oqartussaasut allaffissornermi nalunaarsuiffinnik pilersitsiniartut Naatsorsueqqissaartarfimmik aamma Digitalimik sullissinermut Aqutsisoqarfimmik isumasiuisarnissaat ataatsimut isigalugu qulakkeerneqartariaqarpoq, taamaalilluni nalunaarsuiffiit naleqquttumik ilusilersornissaat aammalu kisitsisinik paasissutissaliornernut atorneqarsinnaaneri qulakkeerneqarniassammat. Nalunaarsuiffiit aaqqissugaanerannik allanngortinnerinillu Naatsorsueqqissaartarfimmut nalunaartussaatitaaneq kisitsisitigut paasissutissiisarneq pillugu inatsimmi allaqqareerpoq, kisiannili tamassuma ilisimatitsissutigisarnissaa siunertaralugu Naatsorsueqqissaartarfik annertunerusumik suliniuteqarniarpoq.
Paasissutissarpassuit Naatsorsueqqissaartarfiup pigisai akiliisitsilluni arlalinnik aaqqiissuteqarnissamik neqerooruteqarnissamik periarfissiipput. Akiliisitsilluni suliassat paasissutissat allat ilanngullugit imalinnik immikkuualuttunngorlugit akiliisitsinani pisortanut suliarineqartunit imaluunniit sullissat ataasiakkaat pisariaqartitaannut naleqqussarneqartunit allaanerusarput. Akiliisoqarnissaanut tunngavilersuutigigajunneqartarpoq avammut saqqummiunneqaraangata paasissutissat eqqortuutinniarlugit Naatsorsueqqissaartarfiup kukkunersiuisarnera. Datat immikkuualuttunngornerullugit atorneqarneri annertunerusumik suliarineqarnissaannik kukkunersiorneqarnissaannillu pisariaqartitsisoqartarpoq, taamaaliortoqartillugu akilersitsisoqartarpoq.
Tunngaviusumik kisitsisinik paasissutissaliornermut suliaqarnermut naleqqukkaangata kiisalu sulisut pigineqaraangata Naatsorsueqqissaartarfik siunissami akiliisitsilluni suliaqartaannassaaq. Naatsorsueqqissaartarfik nammineerluni suliassanik tuniniaasassanngilaq aammalu suliat akilersinneqartut amerlippata iluatsitsinertut isiginagu. Naatsorsueqqissaartarfik suliakkiissutit kisitsisinik paasissutissiornermi tabelit kisitsisaataasivimmiittut immikkuualuttunngornerat annertusillugu kisitsisitigullu paasissutissat ujartorneqarajuttartut aningaasanut inatsimmi aningaasaliissutinit matussuserneqartut ilannguttarnerisigut ilaatigut siumut isigaluni ingerlatsinermi tunngavik nammineerluni annikillisittarpaa.
Suliakkiissutit nalunaarsuinerit tunngavigalugit taamaallaat tabelinngortillugit Naatsorsueqqissaartarfiup killilerniassavai. Apersuinerit tunngavigalugit misissuinissanik sullissat kissaateqarpata Naatsorsueqqissaartarfik paasissutissat pillugit nakkutilliisoqarfimmiit (Datatilsyn) akuerineqareernikkut tigusillattaarilluni misissuinernut atugassanik innuttaasut pillugit nalunaarsuiffinniit pissarsianik tapersiisinnaavoq, kisiannili ilaannikkut Kalaallit Nunaanni Danmarkimiluunniit misissuinerni apersuisartut apersuineri atorsinnaassassallugit.
Kisitsisitigut paasissutissat nalilersuinerillu suliarinissaannut siunnersortit ilisimatusartullu avataaneersut qitiusumik allaffissuup kommunillu akuttunngitsumik atortarpaat, tassani Naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisinik paasissutissiai pingaarnertut atorneqartarlutik. Siunnersortit suliakkerneqaraangamik Naatsorsueqqissaartarfimmit paasissutissanik akuttunngitsumik immikkut kisitsisinik aniatitsisarput imalluunniit Naatsorsueqqissaartarfiup serverianit namminneq nalilersuinissaminnut kikkuuneri paasiuminaasaarlugit datanik pisisarlutik.
Siunnersortit kisitsisitigut paasissutissanik imaqartunik nalilersuinissanik nalunaarusiornissanillu sulisussarsiarineqannginneranni Naatsorsueqqissaartarfik isumasiorneqarsinnaalluartoq Naatsorsueqqissaartarfiup ilisimatitsissutiginiartassavaa. Naatsorsueqqissaartarfik isumaqarpoq nalunaarusiat nalilersuinerillu isumalluutit/aningaasartuutit ikinnerusut atorlugit suliarineqarsinnaasut. Naatsorsueqqissaartarfik taamaalilluni kisitsisit suut kisitsisaataasivimmeereernersut nalilersorsinnaavaa aamma nalunaarsuiffiit pioreersut atorlugit sunik kisitsisitigut paasissutissaliorsinnaanera aammalu paasissutissat ataatsimoortillugit datanillu nutaanik pissarsilluni annertunerusumik suliaqarnissamik pisariaqartitsiviunersut ikiuussinnaavoq.
2.5 Allaffissornikkut naatsorsuinerit
Kisitsisitigut paasissutissanik saqqummiisoqartillugu taaguutit, immikkoortiterinerit periutsillu nunat tamat akornanni atorneqartartut Naatsorsueqqissaartarfiup sapinngisamik atortarpai. Kisitsisitigut paasissutissat taakku ilaatigut inuit suliaqarfinni aalajangersimasuni ulluinnarni suliaqartut – assersuutigalugu qitiusumik allaffissuarmi kommunimiluunniit allaffimmi sulisut – ujartugarineq ajorpaat. Assersuutigalugu ingeniøritut ilisimatusartutut, pilersitsisartutut sanaartukkanillu ilusilersuisartutut inuussutissarsiutinut ilinniarsimasut, nunarsuarmi taaguutitut atorneqartut, pinnagit sanasut Sisimiuni Sanaartornermut Ilinniarfimmi ilinniarsimasut qassiuneri ujartorneqarajuttarput.
Allaffissornermi nalunaarsuisarnernik Naatsorsueqqissaartarfiup suliaqartarnissaa siunertaralugu oqartussat sulianik ingerlatsisartut Naatsorsueqqissaartarfiup oqaloqatigisarpai. Pingaartumik nalunaarsuiffiit Naatsorsueqqissaartarfiup ineriartortinnikuusai atorlugit allaffissornermi naatsorsuinerit ajornanngikannersumik suliarineqartarnissaanni. Assersuutigalugu tassaapput immikkoortuni pisortat aningaasaqarnerat akissarsiallu kiisalu suliffeqarneq ilinniartitaanerlu. Kisiannili aningaasatigut isumalluuteqartitsisoqarnissaa aammalu paasissutissanik isumannaallisaasarnerup paasissutissallu pillugit isertuussaqartarnerup ajoquserneqannginnissaat Naatsorsueqqissaartarfimmut pingaaruteqarpoq.
Tunngaviusumik atuarfiit pillugit kisitsisitigut paasissutissat amerlanerpaat Ilinniartitaanermut Aqutsisoqarfimmit ullumikkut suliarineqartarput, taavalu ilinniartitaaneq pillugu kisitsisitigut paasissutissat allat Naatsorsueqqissaartarfimmit suliarineqartarlutik. Assersuutigalugu inuusuttut anguniakkat pillugit kisitsisitigut paasissutissaliornermut atatillugu ingerlatsisarnernik nalilersuinerit annertunerusumik isiginiarneqalerneranni Naatsorsueqqissaartarfiup Ilinniartitaanermullu Aqutsisoqarfiup ataqatigiissumik ataqatigiissaarinikkut suleqatigiinnissaat pisariaqartorujussuuvoq.
Kisitsisit allanngoriartorneri isiginiarlugit saqqummersitat naannerusut Naatsorsueqqissaartarfiup atornerusarniarpai. Saqqummersitanut uppernarsaatinik periutsinillu allaaserinninnerit nittartakkami immikkoortunut tamakkununnga tunngasunut tassunga peqatigitillugu nuunneqassapput. Saqqummersitat naannerusut kisitsisaataasivimmi paasissutissanik immikkuualunnerusunut innersuussutinik imaqartassapput.
Kisitsisitigut paasissutissanik soqutiginninnerunissaq nutserinermullu isumalluutit atorneqartut annikillisinneqarnissaat qulakkeerniarlugit saqqummersitat naalisinneqassapput. Taamaaliornikkut paasissutissat kisitsisaataasivimmi pissarsiarineqarsinnaasut pitsaassusaat annertusarneqarnissaat pitsanngortinneqarnissaallu isiginiarneqarnerulissaaq.
Saqqummersitsinermut ilanngullugu Naatsorsueqqissaartarfimmit tusagassiutinut nalunaarummik ilanngussisoqarajuttarpoq. Saqqummersinneqartartut ataasiakkaat tusagassiutitigut nalunaarutitaqassanersut immikkut isumaliutersuutigineqassapput. Kisitsisitigut paasissutissat nutaat eqqarsaatigalugit tusagassiutitigut nalunaaruteqartarnissaq pingaaruteqarpoq, taakkulu suliarineqartassapput tusagassiuutinit tigusiffigiinnarneqarsinnaasunngorlugit.
Tassunga atatillugu kisitsisaataasiviup pingaarnertut ingerlatitseqqiisarfiulerneratigut atuisartunik pikkorissartitsisarnerup pingaarnerulersinnissaanik pisariaqartitsisoqarpoq. Ilinniartunut, isumaginninnermut kisitsisinik paasissutissanik sulinerminnut atatillugu atuisartunut inuinnarnullu pikkorissartitsinernik Naatsorsueqqissaartarfik ataavartumik neqerooruteqartassaaq.
Internetimik atuinerup pitsanngoriartornera aamma akikilliartornera ilutigalugu Naatsorsueqqissaartarfimmit kisitsisaataasivimmik atuinermik ilitsersuusiornissaq misilinniarpaa, taanna pikkorissaanerit saniatigut pisussatut pilersaarutigineqarpoq. Filmi suliarineqartoq sulisunit nutarterneqarsinnaanissaa anguniarneqarpoq, taamaattumik imarisaa immikkut isiginiarneqassaaq ilusaa pivallaarnagu.
IT-mi sulisut paasissutissanik kisitsisaataasivik ingerlatitseqqiivittut atorsinnaassavaat kisitsisillu nutartikkat programmini atoqqissinnaassallugit, assersuutigalugu oqarasuaatinut angallattakkanut apps-inut, nittartakkani immikkut grafikinngorlugit saqqummiinerni il.il. Paasissutissat API (application programming interface) atorlugu atuisunit tamanit atorneqarsinnaapput. API Sverigemi Naatsorsueqqissaartarfiup atugaa Naatsorsueqqissaartarfiup atorpaa, kisitsisaataasivimmut toqqaannaq atassuteqarluni atorneqarsinnaasoq.
Takornariat nittartagaat www.tourismstat.gl 2015-imili API atorlugu nutarterisalerpoq. Naatsorsueqqissaartarfiup nittartagaani titartakkat atorlugit saqqummersitanik pitsanngorsaaniarluni API aamma atorneqarpoq. API-mik atuinerup siunertaasa aapparivaat API-mik atuinermik misilittagaqalernissaq, atuilertussanik pitsaasumik siunnersuisarnissaq eqqarsaatigalugu. Atuilertussat sukkanerusumik API-mik atuilernissaat anguniarlugu Naatsorsueqqissaartarfiup nittartagaani programkode akeqanngitsumik tamanit atorneqarsinnaavoq.
Paasissutissanik takussaasunngortitsinissamut pisariaqartitanik programminik atuisunut ajornannginnerulersitsineq, tassunga ilanngullugu titartaganngortitsinerit paasinartut (infografik) atorlugit saqqummersitsisarnerit, assersuutigalugu Facebookimi nutaarsiassanik nalunaaruteqarnermi, periarfissat ajornannginnerulernissaat pilersaarusiorneqassaaq. Suleriaaseq taanna periarfissiivoq open-sourcemik R;-imik atuisinnaanermik misilittagaqalernissamut, programmi pineqartoq nalinginnaasuuvoq datanik paasinarsaanermi suliaqarnerni.
Naatsorsueqqissaartarfiup FN-imit nunarsuarmi anguniarneqartut pillugit saqqummersitai (www.stat.gl/VMD) API atorlugu suliaapput R-imi kodelerlugit suliareqqitaallutik. Nunarsuarmi anguniakkanut ataasiakkaanut kode najoqqutaq aaneqarsinnaavoq uppernarsaatitut imaluunniit misileraatissatut.
Kisitsisitigut paasissutissanut Naatsorsueqqissaartarfiup nammineq suliarisartagaanut pissarsiarineqarsinnaasunut kisitsisaataasivik ullumikkut atorneqarneruvoq. Kisitsisit paasissutissartai Naatsorsueqqissaartarfimmit misissorluaqqaarnagit kisitsisaataasivimmut ilineqartartunik kisitsisaataasivik tamassuma saniatigut imaqarpoq – assersuutigalugu Uumasunut nakorsamiit aamma Nakorsaaneqarfimmiit kisitsisit.
Naatsorsueqqissaartarfiup anguniagaraa sulisoqarfiit amerlanerusut kisitsisaataasivimmik atuisassasut, taamaalilluni Naatsorsueqqissaartarfiup nittartagaa annertunerusumik Kalaallit Nunaat pillugu paasissutissanik qitiusumik nittartagaassalluni. Kisitsisaataasiviup ingerlatitseqqiffiusarnissaanut pisariaqarpoq pilersuisut pitsaassutsinik aalajangersimasunik malinninnissaat nammineersinnaanissaallu, tabelillu pissarsivinnik erseqqissumik imaqarnissaat, tabelillu ingerlaavartumik nutartertarnissaat, minnerpaamik ukiumut ataasiarluni.
Finlandimiut naatsorsueqqissaartarfiat isumassarsiorfigalugu Naatsorsueqqissaartarfik makronik kisitsisaataasivimmi tabelinik ajornannginnersumik suliaqartarnissaq siunertaralugu ineriartortitsivoq. 2021-mi makrot pineqartut naatsorsuinermut nalunaarsuiffimmut paasissutissiornermut aamma naatsorsuinerni assigiinngitsuni paasissutissat nassuiaatillu assigiiaarneqarnissaanut atorneqarsinnaasunngortinneqarput.
Inuit suliffeqarfiillu pillugit paasissutissanik (= immikkuualuttut pillugit paasissutissanik) Naatsorsueqqissaartarfiup ingerlatitseqqiisarnera inuk pillugu paasissutissanut inatsimmit aamma kisitsisit pillugit paasissutissiisarneq pillugu inatsimmit killilersorneqarpoq, taakkunani inuit ataasiakkaat suliffeqarfiilluunniit ataasiakkaat pillugit paasissutissat allanullu ingerlateqqinneqartussaanngitsut Naatsorsueqqissaartarfiup tigusartagai aalajangersarneqarlutik.
Allaganngorlugu isumaqatigiissuteqarnikkut inuit Naatsorsueqqissaartarfimmi sulisuunngitsut Naatsorsueqqissaartarfimmi kinaassusii isertupajaarlugit paasissutissat tunngavigalugit tabeliliorsimapput nalilersuisinnaallutillu. Paasissutissani kinaassutsit isertupajaarnerat isumaqarpoq inuit normui, najugaqarfii allallu inuit kinaassusiinik takutitsisinnaasut tulleriiaarlugit normunik taarserneqarnerat imaluunniit peerneqarnerat. Kinaasussaat isertupajaarlugit paasissutissat imaattariaqanngilaq kinaassusaat isertuulluinnarneqartoq, tassa paasissutissanik ilaatigut allatigut kinaassutsinik paasinninnikkut inuit ataasiakkaat pillugit paasissutissat pissarsiarineqarsinnaasarmata. Assersuutigalugu inuup ukioqassusia, ilinniagaqarnera, katissimanera katissimannginneraluunniit, meeraasa amerlassusaat, najugaa il.il. pillugit paasissutissat tunngavigalugit inuup isertitai pillugit paasissutissat eqqoriarneqarsinnaammata – pingaartumik inuit sumiiffimmi agguaqatigiissillugu isertitarineqartartuniit qaffasinnerusunik isertitallit pillugit.
Ilisimatusarnermut (forskningsserver) inatsisissanillu piareersaanermut (lovmodelserver) atatillugu kinaassusaat isertupajaarlugit paasissutissanik Naatsorsueqqissaarnermi inatsit malillugu aamma paasissutissanik isertuussinissamik malittarisassat malillugit pissarsisoqarsinnaavoq, datanik atuinissamut piumasaqaatit Naatsorsueqqissaartarfiup datanik isertuusinermut iliuuserisartagaanut tunngasumi tamakkiinerusumik atuarneqarsinnaapput. Kinaassusaat isertupajaarlugit immikkuualuttunngorlugit paasissutissat Naatsorsueqqissaartarfiup serveriatigut avataanit pissarsiarineqarsinnaapput. Interneti aqqutigalugu immikkullu piumasaqaatit malillugit internetikkut nammineq suliffigisamiit paasissutissanik pissarsisoqarsinnaavoq. Piumasaqaatit ilaat tassaavoq tabelinik suliarineqartunik tamassumalu kingorna Naatsorsueqqissaartarfiup serverianit aaneqartunik Naatsorsueqqissaartarfiup nakkutiginninnissaa.
Nittartakkamik atuisut 20 procentii Nunanit Kalaallit Nunaata Danmarkillu avataaneersuupput. Taamatut amerlatiginerisa paasinarsisippaa Naatsorsueqqissaartarfiup suliai nunani allani aamma annertuumik soqutigineqartut. 2019 aallarnerfigalugu Kalaallit Nunaanni kisitsisit kalaallisut, qallunaatut tuluttullu saqqummersinneqartalerput, kisitsisaataasivimmilu tabelit aamma tuluttut aamma saqqummersinneqartarput, qularnanngilarli tuluttut amerlanerusunik saqqummersitsisarnissaq pisariaqartinneqartoq.
Kalaallisut taaguutit nutserinermiit nutserinermut pilersinneqartarmata kisitsisitigut paasissutissanik kalaallisut nutserisartut atuartartullu unammilligassaqartarput. Oqaaseqatigiinni danskisut taaguutit kalaallisut nutserneqarsinnaasarput oqaaseqatigiillu assigiit assigiinngitsunik nutserneqarsinnaasarlutik. Ajornartorsiut aaqqiiviginiarlugu kisitsisitigut paasissutissanit assigiinngitsunit taaguutit katersorlugit kalaallisut taaguutit assigiissarnerat Naatsorsueqqissaartarfiup aallartinnikuuaa. Taaguutit Naatsorsueqqissaartarfiup katersugai oqaasileriffiup qarasaasiami nalunaarsuivianut piffissap ingerlanerani ilanngunneqassapput.
2.9 Kalaallit Nunaanni kisitsisit
2018-imi Ukiumoortumik Kisitsisitigut Paasissutissat aamma Greenland in Figures (Kalaallit Nunaanni kisitsisit) ataatsimoortillugit suliarineqarput. Kalaallit Nunaanni kisitsisinut ilanngunneqassapput tabelit arlalissuit oqaatsit pingasut atorlugit nassuiaatitallit, nassuiaataat nittartakkamut aamma ilanngunneqarsinnaapput.
Saqqummersinneqartartut amerliartortillugit, Ukiumoortumik Kisitsisitigut Paasissutissat tabelinik katersivittut suliarineqarnissaanut, nutsigassat ikilisinniarneqarnerat pissutaavoq. Naatsorsueqqissaartarfimmit aamma nalilerneqarpoq ullutsinni atuisut inuiaqatigiinnut tunngasunik paasissutissanik pissarsiaqarsinnaalluartut ass. uku aqqutigalugit; www.sullissivik.gl, www.peqqik.gl, www.aka.gl, www.asiaq.gl allanilu.
2019-imi Greenland in Figures kalaallisut (Kalaallit Nunaanni kisitsisit) qallunaatullu (Grønland i tal) saqqummersinneqartalerput. Kalaallit Nunaanni kisitsisini allassimasut nittartakkami atorneqarsinnaanissaat immikkut anguniarneqarpoq.
2.10 Misissuinernit aamma kisitsisitigut paasissutissaliornerni pissarsiviit allat
Allaffissornermi nalunaarsuiffinniit inunnullu aamma suliffeqarfinnut tunngasunik misissuinerni tigusilluni nunani ataasiakkaani naatsorsueqqissaartarfiit kisitsisitigut paasissutissaliornermik tunngaveqartarnertik ileqqoraat. Kisiannili Naatsorsueqqissaartarfiup allaffissornermi nalunaarsuiffiit kisiisa atortarpai. Paasissutissat annertuut nunarsuarmi isiginiarneqartarisa ilaatut nunarsuup sinnerani kisitsisitigut paasissutissiinerni pissarsiviit allat naatsorsueqqissaartarfiit atortalernikuuaat.
Naatsorsueqqissaartarfimmit misissuinerit tunngavigalugit ingerlaavartunik kisitsisitigut paasissutissiortalernianngilaq. Taamaakkaluartoq ilisimatusartunit allanillu, misissuinissanut aamma kisitsisinik aallernissanut siunnersorneqarnissanut unissimasunik aamma naatsorsuinernik itisiliinerni assigiinngitsuni pisariaqartinneqartarpoq Naatsorsueqqissaartarfimmit ikiorneqarnissaq. Aallaqqaasiutigalugu Naatsorsueqqissaartarfiup nittartagaanut misissuinermi ilitsersuutinik ilanngussisoqarnissaa pilersaarutaavoq.
Naatsorsueqqissaartarfiup paasissutissanik pissarsivinnik allanik atuisarnermi misilittakkat ukiuni aggersuni annertusarniarpai. Nioqqutissanik ataasiakkaanik tunisinerit pisiniarfinni strekodet atorlugit nalunaarsorneqartarnerat assersuutigalugu atuisunut akit assigiinngiiaarnerannik takussutissiat pitsanngortinnissaannut tapersiisinnaavoq, oqarasuaatinillu atuinerit pillugit paasissutissat nunami allamiut Kalaallit Nunaannut tikeraartut agguataarnerisa missingernerinut atorneqarsinnaallutik nunalu tamakkerlugu naatsorsuutini atuisut atuinerisa misissuiffigisarneri ilaatigut taarserneqarsinnaallutik. Paasissutissanik pissarsivinnik allanik misileraaneq sapinngisamik suleqatit naleqquttut suleqatigalugit pisassaaq kisitsisitigut paasissutissiisarneq pillugu inatsisaalersinnaasumut atugassanik misilittagaqalernermut atorneqarsinnaallutik.
2.11 Nunani tamalaani suliniaqatigiiffinnut paasissutissanik tunniussisarneq
FN-ip piujuaannartitsiniarluni anguniagai ukiuni tulliuttuni sammineqangaatsiartussaapput. FN-imit piujuaannartitsiniarneq pillugu 17-inik anguniagaqarput taakkulu ataani 169-it anguniakkat 232-llu erseqqissaassutissat allat aamma anguniarneqarlutik. Tassunga tunngatillugu Kalaallit Nunaata akisussaaffigisai Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Naalakkersuisoqarfiup ataaniittumi Nuna tamakkerlugu pilersaarusiortarnermut immikkoortortaqarfimmi inissisimapput.
SDG-ip erseqqissaassutaanut tunngatillugu Naatsorsueqqissaartarfimmit suliarineqartussat suli inissinneqanngillat. Suliassanut pilersaarusiaq Naalakkersuisunit suliarineqartussaq akuerineqaqqaartussaavoq, tassungalu ilaassaaq Naatsorsueqqissaartarfiup suliassai.
Naatsorsueqqissaartarfimmit maanna ilimagineqarpoq erseqqissaassutissat kisitsisaataasivimmut aaneqarsinnaanngornissaat ilimagineqarpoq, kisitsisaataasivimmiittut atorlugit Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfiup nittartagassaanut API atorlugu nuunneqartarsinnaassapput. Taakku saniatigut aamma kisitsisitigut paasissutissanik allanik ilaterisoqarsinnaavoq, Danmarkimi aningaasaqarnermut inatsimmit aningaasaliiffigineqarlutik.
Danmark Statistikkimut FN-ip Nunarsuarmi anguniagai pillugit Naatsorsueqqissaartarfimmik suleqateqarnissaq siunertaralugu aningaasaliissutit 2019-imi 2022-mut 4 mio. kr.-imik qaffanneqarput. Tamanna tunngavigalugu Danmark Statistikip piumasaqaatigaa pilersaarut aningaasat sinneruttut 3.5 mio. kr.-inik annertussuseqartut atorneqarnissaat eqqarsaatigalugit.
2.12 FN-p nunarsuarmi anguniagai
Nunarsuarmi piujuartitsinissaq pillugu FN anguniagassanik 17-inik atuutilersitsinikuuvoq, nunat FN-imut ilaasortat akuersaarlutik anguniarniarlugit isumaqatigiissutigisaannik. Naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisitigut paasissutissiat atorlugit Kalaallit Nunaanni anguniagaqarneq malinnaaffigaa. Kisitsisitigut paasissutissiat tunngavigalugit takuneqarsinnaavoq Kalaallit Nunaata anguniakkanut malinnaanera eqqortumik ingerlanersoq aamma qanoq sukkatigisumik malinnaanersoq.
Naatsorsueqqissaartarfiup nunarsuarmi anguniakkanut tunngatillugu suliassai aaliangersimasumik suli inissinneqanngillat. Ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu Naatsorsueqqissaartarfiup suliassanik tulleriiaarilluni pilersaarutissaa, aatsaat Naalakkersuisut Naatsorsueqqissaartarfiup nunarsuaq tamakkerlugu anguniakkanik 17-inik suliassaasa tulleriiaarneri pilersaarusiornerillu atuutilersippatigit, pilersaarusiaq atuutilersinnaavoq. Naalakkersuisut, Naatsorsueqqissaartarfiup nunarsuarmi anguniagassat malinnaavigineqartussat eqqarsaatigalugit suliassaanik, pilersaarusioreerpata, Naatsorsueqqissaartarfimmit kisitsisitigut paasissutissiat pingaarnersiorneqarsimasut allanngortittariaanersut nalilersorneqassapput.
FN-imit nunarsuarmi tamani uuttuutitut atorneqartussat 200-t sinnillit toqqarneqarsimapput, taakku tunngavigalugit nunarsuarmi anguniakkat malinnaaviginiarlugit kisitsisitigut paasissutissiortoqartussaavoq. Nunarsuarmi tamarmi uuttuutit ilaarpassuit Kalaallit Nunaanni atussallugit tulluanngillat, imalluunniit kisitsisitigut paasissutissiornermi atortussat pissarsiarineqarsinnaanngillat. Ilaatigut FN-imit uuttuutit ilarpassuinut periutsit inissinneqarsimanngillat, uuttuutit ilaat kisitsisitigut paasissutissiornermik tunngaveqanngillat, taakku nunat inatsisaanik tunngaveqartumik nalunaarusiorneqartarput (ass. naligiissitaanermut tunngasut). Naatsorsueqqissaartarfimmut aningaasaliissutigineqarsimasut Kalaallit Nunaannut tunngasunik kisitsisitigut paasissutissanik ineriartortitsinissamut atorneqarnissaat suli tunngavigineqarpoq.
Piffissap ingerlanerani Naatsorsueqqissaartarfimmit nunarsuarmi uuttuutit suliarineqartarnissaat anguniarneqarpoq, kisianni pingaarnerutinneqarluni Kalaallit Nunaannut uuttuutit suliarineqarnissaat. Kalaallit Nunaannut uuttuutit suliarineqarnerisigut malinnaavigineqarsinnaavoq nunarsuarmi anguniakkat eqqarsaatigalugit Kalaallit Nunaanni sumut killittoqarsimanera. Taamaasilluni allaffissornikkut aningaasartuutit annikinnerussapput, Kalaallillu Nunaannut attuumassuteqartut immikkut sammineqarnerussallutik. Kalaallit Nunaanni uuttuutit suliarinerinut ajoqutaasinnaavoq Kalaallit Nunaata nunanut allanut sanilliukkuminaasinnaanera.
Naatsorsueqqissaartarfik nunarsuarmi kisitsisitigut paasissutissiorfinnut allanut sanilliullugu mikinerujussuugami periarfissaqanngilaq nunarsuarmi anguniakkat ineriartorneri tamaasa malinnaavigissallugit, aamma FN-imut taakku pillugit pinerit tamaasa nalunaarusiornissamut periarfissaqanngilaq.
Naatsorsueqqissaartarfimmit nunarsuarmi anguniakkanut uuttuutit qitiutillugit takusassiarineqarput, taakku naatsorsueqqissaartarfiup nittartagaani, www.stat.gl-imi takuneqarsinnaapput. Takusassiat nunarsuarmi aamma Kalaallit Nunaanni uuttuutit piusut pissarsiareriaannanngorlugit suliaapput, taakkulu Naatsorsueqqissaartarfimmit suliaapput imaluunniit Naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisaataasiviatigut siammartigaallutik. Nittartakkami takussutissiaq atorlugu nunarsuarmi anguniakkanik suliaqarniartut tamarmik anguniarneqarput. Naalakkersuisut. Taamaasillutik kommunit, suliffeqarfiit peqatigiiffiit il.il. suliassanut pilersaarusiornerminni uuttuutit sulianut tulluartut atorsinnaavaat.
Naatsorsueqqissaartarfimmit, ass. kisitsisitigut paasissutissat pigineqareersut atorlugit aamma kisitsisitigut paasissutissiassatut pilersaarutigineqartut atorlugit uuttuutit SDG-mut tunngasut amerliartortinneqarnissaat, suliniutigineqarpoq. Uuttuutit amerlisinneqarnissaanut periutsit ataani allanneqartut tunngavigalugit ineriartortitsinissaq aamma suliniutigineqarpoq.
Immikkut suliniuteqarfigineqarniarput suliniuteqarfigineqartut ikittuinnarnik uuttorneqarsinnaasut imaluunniit uuttorneqarsinnaanngitsut. Avatangiisit eqqarsaatigalugit siulliullugit suliarineqarniarput, aalisarnermi piujuartitsinissaq pillugu uuttuutit aamma eqqakkanik isumaginninnernut uuttuutit.
Paasissutissat suliareqqitassat amerlanerpaartaat pisortaqarfinni allaffissornernit Naatsorsueqqissaartarfimmit pissarsiarineqartarput. Taamaattumik IT-mi periusissiat atorluarnerunissaat maannalu IT atorlugu suliaareersut atorneqarneq ajortut atorneqartalernissaat immikkut pingaartinneqarluni sammineqassaaq. Inunnik isumaginninneq eqqarsaatigalugu maanna suliat meeqqanut tunngasut immikkut aaqqissuunneqartussaapput, kingusinnerusukkut meeqqanuunaanngitsoq sulianut tunngasut taamatut aaqqinneqartussaallutik. Aaqqissuussinerup kingunerisaanik isumaginninnermik suliaqartunut, nalunaarusiat allanullu inissiisariaqarsimappat allanut inissiinerit, malinnaaviginissaat ajornannginnerulissaaq. Pinerluuteqartartut eqqarsaatigalugit misissorneqassaaq, paasissutissat pigineqareersut atorlugit, pinerlineqarsimasunut kisitsisitigut paasissutissanik suliaqartoqartalersinnaanersoq.
Naalakkersuisut suliaat assersuutigalugit nalunaarusiaat aamma inatsisiliaat nutaat tunngavigalugit kisitsisitigut paasissutissiortoqarsinnaasarpoq. Assersuutigalugu meeqqat atugarliortut pillugit kalaallit qallunaallu ataatsimoorussamik uuttuutit suliaat nunarsuarmi anguniakkanut aammattaaq atoqqinneqarsinnaalluarput.
Kalaallit Nunaanni aningaasaqarnermik sukumiisumik misissuisarnerit qaffassarusullugit, inuussutissarsiornermut kisitsisitigut qitiusumik paasissutissat aamma aningaasaqarneq pillugu kisitsisitigut qitiusumik paasissutissat pitsaassusaat qaffassarneqarlutik iluarsaanneqarput. DREAM-imik (aningaasaqarnermut modellit) suleqatigiilluni suliaqarnermi aamma sukumiisumik itisiliilluni misissuisinnaanissamut aalisarneq pillugu ataatsimiitsitaliarsuup kissaatai malillugit, kisitsisitigut paasissutissat pineqartut pitsaassusaasa qaffassarneqarnissaat avaqqunneqarsinnaanngillat. Nunarsuarmi anguniakkat 17-iusut pilersaarutinut ilanngullugit suliarineqarput, nunarsuarmi anguniakkani paasissutissat suliniutinut assigiinngitsunut allanut taputartuunneqarsinnaanissaat pingaartinneqarmat.
Ataani allattorsimapput uuttuutit, qulaani periutsit allaaserineqartut tunngavigalugit, ineriartortinneqartut:
- SDG 3:
Peqqissuseq atugarissaarnerlu
Napparsimmavinni ullut unnuiffiit
Inuit innarluutillit
- SDG 9: Suliffissuit, nutaaliorneq attaveqaasersuutillu
Internetimut sukkasuumik attavillit pct.-inngorlugit annertussusaat najugaqarfinnut immikkoortillugit
- SDG 10:
Naligiinnginneq minnerusoq
Soraarnerussutisiat pillugit kisitsisitigut paasissutissat
- SDG 11:
Inoqarfiit piujuartitsiffiusut
Eqqaavinnit isumaginninneq najugaqarfinnut immikkoortillugit
- SDG 14: Imaani
uumassusillit
Akuutissartaqanngitsunik piujuartitsilluni aalisarneq aamma piniarneq
- SDG 16:
Eqqissineq, naapertuilluarneq sullissiviillu qajannaatsut
Meeqqanik allanut inissiisarneq aamma nalunaarutiginnittarneq
Pinerlineqarsimasut
- SDG 17:
Suleqatigiinnikkut anguniagaqarneq –ataqatigiissumik isigalugu sukumiisumik
misissuisinnaaneq
Suliffeqarfinnik selskabenik taaneqartartunik pisortat aningaasaqarnerannut ilanngussineq
Pisiat tunisallu oqimaaqatigiissinnerat
Aalisarneq pillugu naatsorsuusiat itinerusut
3 Immikkoortut kisitsisit paasissutissat ataasiakkaat
3.1 Siulersuisut pingaarnersiuinerannut tunuliaqutit
Nunani mikinerusuni Kalaallit Nunaattut ittuni kisitsisitigut paasissutissiinerit akisungaatsiarput. Innuttaasut ikittut aallaavigalugit kisitsisitigut paasissutissat suliarineqartaraluartut kisitsisitigut paasissutissaliornermi aningaasartuutit innuttaasut amerlassusaat tunngavigalugu ikilisinneqarsinnaanngillat. Immikkoortunik kisitsisitigut paasissutissanik Naatsorsueqqissaartarfimmi siulersuisut tulleriinnilersuissagaangata immikkoortut kisitsisitigut paasissutissat sukumiisumik tulleriinnilersornissaat pisariaqarpoq.
Siulersuisut pingaarnersiuineranni immikkoortunik nutaanik ilassutaasunilluunniit kisitsisitigut paasissutissaliornissamik kissaateqarfiusuni kisitsisitigut paasissutissanik nutaanik pilersitsiffiusinnaasuni nalunaarsuinerit pigineqareernersut nalinginnaasumik aallaaviusarpoq. Nalunaarsuinerit IT-milu atortut pioreersut aallaavigineqarsinnaanngikkaangata kisitsisitigut paasissutissanut nutaanut aallaaviusussanik peqalernissamut ukiut arlalissuit ingerlasinnaasarput.
3.2 Ukiuni tulliuttuni qaninnerni ineriartornerit
Ukiuni kingullerni ukiulluunniit aggersut arlallit ingerlaneranni kisitsisitigut paasissutissat saqqummersitassatut pilersaarutinut ilanngunneqarnissaat siunertaralugu immikkoortuni ataani allaaserineqartuni ineriartornerit siulersuisut tulleriinnilersorpaat.
Maannakkut aningaasaliissutaasut iluanni maannakkullu sulisoqarneq tunngavigalu ineriartortitsinermi suliniutit tamarmik ingerlanneqarsinnaannginnerat eqqumaffigissallugu pingaaruteqarpoq, tak. ataani immikkoortut 5 aamma 7. Suliniutit ineriartortitsinermut tunngasut arlalissuit taamaallaat IT-mik ineriartortitsisoqarpat aamma suliffeqarfinnik allanik suleqateqarnikkut suliarineqarsinnaapput. Misilittakkat tunngavialugit suliat ilaat kinguaattoornissaat ilimanarpoq, taamaattumik tamakkiisumik suliassanik allattukkanik tunngaveqarneq tulluartuulluni.
3.3 Pisortat aningaasaqarnerat
Naatsorsueqqissaartarfiup suliarisartagaa, pisortat aningaasaqarnerat annertusineqassaaq tassunga selskabit ilanngunneqarniarmata.
Maanna suliarineqartarpoq pisortat aningaasaqarnerat aamma kiffartuussinerat kisimik saqqummiunneqartarput. Selskabit ilaannginnerat pissutaalluni pisortatigoortumik inissiat, mittarfiit, nukissiorfiit allallu ilanngunneqarneq kisitsisitigut paasissutissanut ajorput. Pisortat aningaasaqarnerannik aamma sullissinerannik sinneqartoorutit pillugit kukkulluni isumaqartoqarpat, piviusumik pisortat aningaasaqarnerat ajunnginnerujussuarmik inissisimassaaq. Pisortat selskabiutaanik ilanngussineq pisortat aningaasaqarnerannik tamakkiinerusumik takutitsissaaq.
Danmark Statistikip suliarisartagaanut napparsimaviit atorneqarnerinut tunngasunut assingusunik paasissutissiortalernissaq pilersaarusiorneqassaaq. Kisitsisitigut paasissutissani pineqartumi aallarniutitut assersuutigalugu saqqummiunneqarniarput makku; napparsimavimmiikkunnaartut, immikkoortoqarfiit, napparsimalluni unnuinerit amerlassusaat, napparsimasup ukiui aamma suiaassusaa taakku Kalaallit Nunaanni napparsimmavinneersuupput. Ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu anguniarneqarpoq nakorsiarnerit amerlassusaat, napparsimavimmiikkunnaartut peqqissusaanik nalunaarnerit aamma Kalaallit Nunaata avataani pisunut tunngasunik ilanngussisalernissaq, kisianni paasissutissat taakkununnga tunngasut suli tamakkiisuunngillat. Napparsimmavinnik atuisunut paasissutissat makkuninnga ilaartorneqarsinnaapput; inuiaqatigiinni aningaasaqarnikkut inissisimaneq, ass. ilinniarsimassuseq, isertitat, suliffigisat ilaqutariinnermilu qanoq inissisimaneq.
Naatsorsueqqissaartarfimmit aamma suliniutigineqarpoq ilisimatusartunut peqqissutsimut kisitsisitigut paasissutissat atorneqarsinnaasut assigiinngitsut amerlisinissaat kiisalu Innuttaasut peqqissusaanik misissuinerit inerneri kisitsisaataasivimmiilernissaat.
3.5 Pisortaqarfinni aningaasarsiat
Naatsorsueqqissaartarfiup Namminersorlutik Oqartussani Isumaqatigiissutit pillugit immikkoortortaqarfik oqaloqatigaa pisortaqarfinni sulisut aningaasarsiaasa kisitsisitigut paasissutissiorneqarsinnaanerat misissorlugu. Kisitsisitigut paasissutissat isumaqatiginninniartunit isumaqatiginninniarnermi atortarsinnaasavaat tamanullu soqutiginarsinnaassalluni. DJØF aamma SIK aqqutigalugu atorfillit siulliullugit suliarineqassapput, siulliit suliarineqareerpata inerisarlugit suliareqqinneqassanersut naliliiffigineqarumaarput.
3.6 Suliffeqarneq
Isertitat pillugit kisitsisitigut paasissutissiornermi iluarsaassisoqarnerata kinguneranik sulisinnaasut pillugit kisitsisitigut paasissutissat iluarsaanneqarlutik aallartipput. Sulisinnaasut pillugit kisitsisitigut paasissutissani immikkut namminersortut aamma meerartaarnermi sulinngiffeqartoq qanoq inissisimaneri misissuiffigineqassapput.
Akissarsiallit aamma namminersortut, pisortaqarfinnilu assigiinngitsuni suliffillit immikkoortiterlugit suliffeqarneq pillugu kisitsisitigut paasissutissanut takussutissiarineqartalernissat Naatsorsueqqissaartarfimmit aamma suliarineqarpoq. Aamma Kalaallit Nunaanni najugaqavinngitsut suliffiisa nalunaarsornissaat suliniutigineqarpoq.
Naatsorsuutini suliffeqarneq pillugu kisitsisitigut paasissutissat, pisortaqarfinni atorfillit aamma nuna tamakkerlugu naatsorsuutini suliffeqarfiit eqqarsaatigalugit ataqatigiissaarneqassapput, taamaasilluni nalunaarsuinermi ajornannginnerusumik imminnut ataqatigiissaarneqarsinnaalissapput. Taakku saniatigut ukioqqortussutsit, najugaqarfiit allallu saqqummersinneqartartuni pineqartuni ataqatigiissaarneqassapput.
3.7 Innuttaasut pillugit kisitsisitigut paasissutissat
Naatsorsueqqissaartarfimmit 2020 aallarnerfigalugu innuttaasut allattorsimaffiannit aallersinnaanissaq nalinginnaasoq annertusineqarpoq, paasissutissanik immikkoorsiterivimmik nutarterinikkut. Taamatut pisoqarnerata kingunerisaanik kvartaalikkaarlugit innuttaasunut paasissutissat makkuusut; 2018-ip kingorna katittut, avittut. Meeravissiartaarnermut paasissutissat aamma pissarsiarineqartalerput, kisianni taakku ikippallaarmata qanoq saqqummersinneqartarnissaat nalornissutigineqarpoq.
Ukiuni tulliuttuni najugaqarfinnut, assersuutigalugu toqusarnernut aamma meeqqiornernut tunngasut, naleqqersuutinut periutsinut paasissutissat annertunerusumik iluarsaaneqassapput. Inuutaasut amerlassusissaanut tamanna iluaqutaasaaq, taakku najugaqarfinni naleqqersuutinut paasissutissat tunngavigalugit suliaammata.
3.8 Meeqqat angerlarsimaffiup avataani inissinneqartut
Meeqqat angerlarsimaffiup avataani inissinneqartut pillugit kisitsisitigut paasissutissaliornissaq siunertaavoq.
Meeqqat inuusuttullu paaqqinnittarfianni najugaqartut aamma ilaqutariit paarsisartut pillugit kisitsisitigut paasissutissat Naatsorsueqqissaartarfimmit suliarineqartarput. Kommunini paaqqinnittarfinni najugaqartut, inunnit paaqqinnittarfinni pigineqartuni najugaqartut, ilaqutariinilu suliffigalugu najugaqartut ilanngullugit suliarineqartalissapput. Taakkununnga allaffissornermi aqutsinerni aningaasaqarnikkut paasissutissat najoqqutarineqartarput, taakkununnga ilaapput Meeqqat inuusuttuaqqallu pillugit ESDH atorlugu suliat. ESDH Kommuneqarfik Sermersuummi atorneqarpoq 2022-milu kommunit sinnerinut atuutilerneqartussaalluni. EDSH atorlugu nalunaarutiginninnerit paasissutissartaat atorlugit qanoq amerlatiginerinik nalunaarsuisoqarsinnaanersoq misissorneqassaaq.
2020-mi Naalakkersuisut innarluutillit pillugit paasissutissiornerannut tunngatillugu Naatsorsueqqissaartarfik paasissutissanik pissarsivoq paasissutissallu inunnut innarluutilinnut tunngasut assigiinngitsut iluarsaallugit. Paasissutissat innarluutilinnut tunngasut kommuninit nalunaarsugaapput, innarluutillit pillugit inatsisit malillugit kommuninut tunniussaallutik. Taakku kisitsisaataasivimmut tabeliliaralugit saqqummersinneqarput, suliarineranullu periutsit allaaserineqarlutik.
Naatsorsueqqissaartarfiup Naalakkersuisut oqaloqatigaat inuit innarluutillit pillugit paasissutissanik katersisarnissamik, ukiumoortumik saqqummersitsisalernissaq eqqarsaatigalugu. Takorluukkat ilagaat innarluutit suuneri tunngavigalugit ikiorsiissutigineqartartut nalunaarsorsinnaanngornissaat.
Naatsorsueqqissaartarfik nunanut allanut angalasut, umiarsuarnut takornariartaatinut ilaasut aamma akunnittarfinni unnuisartut pillugit kisitsisitigut paasissutissiortarpoq.
Akunnittarfinni unnuisartut pillugit paasissutissiornermut periutsip allaaserineqarnera pitsanngorsarneqassaaq, unnuisarfiit ilanngunneqartartut qanoq ittuuneri tassani allaaserineqarnissaat eqqarsaatigineqarluni. Akunnittarfiit (hotel) aamma vandrehjemmet qanoq immikkoortinneqartarnersut nassuiarneqassaaq aamma unnuisarfiit (indkvartering) qanoq ittuuneri nassuiarneqassallutik. Taakkulu kisitsisitigut paasissutissiornermi unnuisarfinnut allanut sanilliullugit qanoq annertutiginersut immikkut nalunaarsorneqassallutik.
Takornariaqarnermik inuussutissarsiortut suleqatigalugit Naatsorsueqqissaartarfik unnuisarfinnik nutaanik ilisimasaqartalernissaata, unnuisarfiit ammaraangata, qulakkeerneqarnissaa suliniutaavoq.
Kalaallit Nunaata iluani timmisartumik umiarsuarnillu angallannermi kisitsisit saqqummersinneqarsinnaaneri misissorneqassaaq. Saqqummersitsineq taamaallaat pisinnaassaaq kisitsisitigut paasissutissiornermi inatsit, tassa suliffeqarfinnik ataasiakkaanik ilisarinnissinnaannginnissaq, eqquutinneqarpat.
Naatsorsueqqissaartarfiup nunanik allanik niueqateqarneq saqqummersittarpaa, tassani avammut tunisinerit aamma Kalaallit Nunaannut tunisinerit pineqartarput. Avammut tunisat eqqussukkallu nalingisa oqimaaqatigiissinnerat, nunanik allanik niueqateqarnermik aamma Kalaallit Nunaata nunallu allat akornanni aningaasaqarnerannik imaqassaaq, assersuutigalugu kiffartuussinernik niuerneq, nunanit allanik aningaasanik atorneq, erniat akilikkat, nunanit allanit Kalaallit Nunaannut aningaasaliinerit, killormullu Kalaallit Nunaata nunanut allanut aningaasaliinera, nunani allani utoqqalinersiassanut ileqqaarnerit il.il. Aningaasaqarnermi pingaarutilinnut ass. BNI-mi atoriaannaat, avammut tunisat eqqussukkallu nalingisa oqimaaqatigiissinnerat atorlugu naatsorsorneqarsinnaalissapput. BNI atoriaannaat Kalaallit Nunaanni inuunermi atukkat pitsaassusaasa uuttuutaatut pitsaanerpaatut nalilerneqartarpoq, nunat allat inuunermi atukkanut sanilliussinermi BNP-mit pitsaanerulluni. Nunanit allanit aningaasaliissutit, ass. bloktiskudit aamma EU-mit ilinniartitaanermut tapit nalingisa, Kalaallit Nunaanni BNP-mut ilanngunneqarneq ajornerat.
Avammut tunisat eqqussukkallu nalingisa oqimaaqatigiissinnerata suliarineqarnissaa nunarsuarmi anguniakkanut aningaasaliissutinit ilaatigut akilerneqarsinnaassaaq. Naatsorsueqqissaartarfimmit paasissutissat assigiinngitsut avammut tunisat eqqussukkallu nalingisa oqimaaqatigiissinnerannut atugassat piffissaq sivisooq atorlugu katersorneqarnikuupput, taakkuli nalilersorneqarnissaanut, kukkunersiorneqarnissaanut paasissutissanillu allanik katersinissamut ikiorneqarnissaq amigaatigineqarpoq, taamaasilluni nunani tamalaani periuseq atorneqartartoq anguneqassammat.
Kalaallit Nunaata nunanik allanik niueqateqarnera ukiuni kingullerni allanngorpoq. Siusinnerusukkut nunanik allanik niueqateqarneq Ålborg aqqutigalugu ingerlanneqartarsimagaluarpoq. Maanna assigiinngitsut aqqutigalugit niuerneq ingerlanneqartalersimavoq; internet atorlugu, umiarsuarnik Kalaallit Nunaata pisassaanik aalisartunik attartornikkut nunanilu allani tulaassisartuni il.il.
Suliffeqarfiit aalisarnermik suliaqartut angisuut Kalaallit Nunaanni aamma Danmarkimi suliaqarput. Nioqqutissanik niuerneq taamaasilluni annertooq suliffeqarfiit aalisarnermik suliaqartut iluini pisarpoq, tassa nioqqutissat suliffeqarfiup iluani nuunneqartarlutik, suliffeqarfimmit allamut akigineqannginnerminni. Taamaattoqarnera avammut tunisinermut akinut aamma nunamut akeqarfimmut nalorninartorsiortitsisarpoq.
Avammut tunisat eqqussukkallu nalingisa oqimaaqatigiissinneranik suliaqarnermi nunanik allanik niueqateqarneq pillugu kisitsisitigut paasissutissiortarneq iluarsaaniarneqarpoq nalunaarsuutinullu najoqqutat tassunga atorneqartartut ilanngullugit misissorneqassallutik.
Suliffissarsiortut naatsorsornissaannut atatillugu ajornartorsiut tassaavoq ataavartumik naqitsittarnissamut piumasaqaatit eqqarsaatigalugit kommunit assigiinngiiaartunik allanngorartunillu periuseqartarnerat.
Kommunit assigiiaarnerusumik nalunaarsuisalernissaat anguniarlugu, suliffissarsiortut aamma isumaginninnermit isertitat ataatsimoortinneqartalersinnaalernissaat Naatsorsueqqissaartarfimmit misissorneqarniarpoq. Suliffissarsiortut aamma sivisuumik napparsimallutik suliffissarsiortut immikkoortikkuminarnerulernissaat, tunniunneqartartut pillugit nutaamik periuseqalernissaanut suliaq atorneqarsinnaaneruvoq.
3.13 Paasissutissat assigiinngitsut tunngavigalugit innuttaasunik naatsorsuinerit
DREAM naalagaaffimmi suliffeqarfiuvoq namminersortoq. DREAM atorlugu innuttaasunut paasissutissat assigiinngitsut tunngavigalugit innuttaasunik kisitsisitigut paasissutissat assigiinngitsut ineriartortinneqarlutik suliarineqarput. Innuttaasut innuttaasut allattorsimaffianni nalunaarsorsimasut tamarmik suliffeqarfinnut immikkoortiterneqarsimapput. Aningaasaqarnerup patajaassusaa (holdbarhedsmodel) eqqarsaatigalugu nuna tamakkerlugu naatsorsuutini misissueqqissaarnermi atortut periutsillu DREAM-ip Kalaallit Nunaanni atugassanngorlugit ineriartortitsinermini suliffeqarnermi kisitsisitigut paasissutissanik suliaqarluni suliarai.
Innuttaasut assersuutigalugu ima suliffeqarfinnut agguataarneqarput;
· Suliffillit immikkut nalunaarutigineqarsimanngitsut
· Ilinniartut ilinniagaqarnermussusiallit suliffillit
· Inuit ernereernermi ikiorsiissutisisartut
· Piffissap ilaa suliffeqartut, suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutit
· Suliffissaaleqisut, suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutit
· Suliffissaaleqisut, Majoriaq
· Ilinniartut ilinniagaqarnermusineq ajortut
· Allat suliffeqarfiit avataaniittut
Naatsorsueqqissaartarfik ilaqutariit aningaasaqarnerat tunngavigalugu kisitsisitigut paasissutissanik saqqummersitsisalersinnaassaaq.
Kisitsisitigut paasissutissiaq immini soqutiginartuuvoq ilaatigullu Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit atasinnaassutsimik naatsorsuinerannut atorneqarsinnaassalluni.
3.14 Nuna tamakkerlugu naatsorsuutit
Nuna tamakkerlugu naatsorsuutit marloqiusanngorlugit suliarineqartarput. Inaarutaasumik kisitsisit naatsorsorneqarnerat ukiumi pineqartumi nioqqutissat oqimaaqatigiissillugit ukiup affaani siullermi pisarpoq. Assersuutigalugu 2019-imut inaarutaasumik kisitsisit naatsorsorneqarnerat 2022-mi pissaaq. Kisitsisaagallartut naatsorsorneqarnerat ukiup affaata aappaani pisarpoq, tassani 2020-mut 2021-mullu kisitsisaagallartut 2020-mi naatsorsorneqassallutik. Nuna tamakkerlugu naatsorsuutit immikkoortuat taanna nuna tamakkerlugu naatsorsuutinik ingerlatsineruvoq nalinginnaasoq.
Ukiuni tulliuttuni Kalaallit Nunaanni piginnaasat ineriartortinneqarnissaat immikkut sammineqartussaavoq, tassani eqqarsaatigineqarlutik kisitsisinik ukiunik arlalinnoortunik naatsorsueqqinneq (deflatering) (akit aalajangersimasut) aamma kisitsisaagallartunik eqqornerusumik naatsorsuineq, taamaasilluni kisitsisiviusut saqqummiunneqarnerini allanngortiterineq annertooq pisariaarutissammat. Aalisarnermik suliallit suliffeqarfiit naatsorsuutaat atorlugit suliffeqarfiit aalisakkanik suliaqartut naatsorsoqqissaarneqassapput. Aamma ukioq tunngaviusoq 2010, nutaamik taarserneqassaaq.
2019-imi nuna tamakkerlugu naatsorsuutini pisortat aningaasaqarnerisa kodii atorneqartut allanngortinneqarput, nuna tamakkerlugu naatsorsuutini toqqaannarnerusumik atorneqarsinnaalerlutik. Suliffeqarneq pillugu kisitsisitigut paasissutissat nuna tamakkerlugu naatsorsuutinit toqqaanarnerusumik atorneqarsinnaalernissaat aamma suliarineqassasut naatsorsuutigineqarpoq.
Nuna tamakkerlugu naatsorsuutini ajornartorsiutaasorujussuupput sanaartornermut tunngasut (kvadratmeterit qassit sanaartorneqarpat, qanoq akeqarpat aamma kvadratmeterit qassit peerneqartarpat) aamma inigisat atorneqarnerinut tunngasut (kvadratmeterit qassit najugaqarfigineqarpat aamma ineqarnermut kvadratmeterimut qanoq akiliisoqartarpa).
Ineqarnermut tunngasut aamma immikkut soqutiginarput, innuttaasut ineqarnerat sanaartornermut tapiissutinut sunniuteqartorujussuummat.
Naatsorsueqqissaartarfik tunngaviusumik paasissutissat sanaartornermut nalunaarusiorniarnerannut suleqataavoq. Maanna sanaartornermut nalunaarsuiffiup qanittumi atuutilernissaa ilimananngilaq. Taamaattumik utaqqiisaagallartumik aaqqiisoqarnissaa pisariaqarsinnaavoq.
3.15 Pinerluuteqarsimasut pillugit kisitsisit
kisitsisit pineqartut assigiittussaagaluartut Naatsorsueqqissaartarfimmit pinerluuteqarsimasut pillugit kisitsisitigut paasissutissiaanni kisitsisit politiit ukiumoortumik nalunaarusiaanni kisitsisinit allaanerulaartarput. 2023-mi politiit allaanerusumik atortoqalertussaapput. Naatsorsueqqissaartarfimmit aamma politiinit isumaqatigiissutigineqarpoq, paasissutissanik nutaamik aallertoqarsinnaalerpat, Naatsorsueqqissaartarfimmit aamma politiinit saqqummersinneqartussat assigiimmik suliarineqarnissaat. Kia sorliit saqqummersissaneraat isumaqatigiissutigineqassaaq. Saqqummersitat ataqatigiinnissaat, assigiinngikkaluarlutik siunnerfigineqarpoq. Periarfissat ilagaat politiit tunngaviusumik paasissutissanik saqqummersitsisinnaanissaat Naatsorsueqqissaartarfimmit inuit pinerluuteqarsimasut pillugit paasissutissanik ilisimatusarnermi atorneqarsinnaasut saqqummersinneqartut.
Nalilersorneqassaaq Naatsorsueqqissaartarfimmit ulorianartumik inuit pinerlineqarsimasut pillugit kisitsisitigut paasissutissiortoqarsinnaanersoq. Kisitsisit pineqartut amigaatigineqartut Naatsorsueqqissaartarfiup aamma Kalaallit Nunaanni Eqqartuussiveqarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit oqaloqatigiinneranni eqqaaneqarsimavoq
Pineqaatissinneqareernerup kingorna pinerloqqittartut pillugit aamma kisitsisitigut paasissutissiortoqassanersoq nalilersorneqarpoq.
3.16 Kisitsisitigut paasissutissat ilinniarnernut tunngasut
Ilinniarnertuunngorniarneq pillugu kisitsisitigut paasissutissat suliariniarneqarput, tassani sammineqassallutik fagit sorliit qaffasissutsillu sorliit tiguneqartarnersut karakteerit pineqartartut ilanngullugit. Taakku atorlugit takuneqarsinnaalissaaq ilinniaqqiffinnut ingerlaqqiffiusunut assigiinngitsunut karakterit piumasaqaataasut qanoq amerlatigisunit anguneqartarnersut.
3.17 Soraarnerussutisiat (ilaatigut aningaasaatit aningaasaliissutigineqartut)
Nunarsuarmi anguniakkat aqqutigalugit Danmark Statistik suleqatigalugu soraarnerussutisiat pillugit kisitsisitigut paasissutissiornissaq ilaavoq. Soraarnerussutisiaqalernissamut katersat assigiinngisitaarneri nikingassutsit assigiinngisitaarnerinut pissutaaqataasinnaalluarpoq.
Pisortat soraarnerussutisiussaasa saniatigut nammineerluni katersat annertunerusumik tapertaasalertussaapput, taamaattumillu soraarnerussutisiat pillugit kisitsisitigut paasissutissaqarnissaa piukkunnartorujussuuvoq. Naatsorsuutigineqarpoq paasissutissat Nationalbankenimit pissarsiarineqartarsinnaassasut, Danmarkimillu soraarnerussutisiat pillugit kisitsisitigut paasissutissanut sanilliunneqarsinnaassasoq. Paasissutissat saniatigut pissarsiarineqartussat tassaapput Kalaallit Nunaanni soraarnerussutisiassatut katersat. Aammattaaq aningaasat pigisat pillugit kisitsisitigut paasissutissiortalernissamut tunngavissat naammannersut nalilersorneqassapput.
Avammut tunisat eqqussukkallu nalingisa oqimaaqatigiissinneranut aamma atajuartitsinissamut modellimut (holdbarhedsmodel) Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfiup suliaanut DREAM-imut, nunani allani soraarnerussutisianut akiliisarnerit pigineqartullu annertussusaat, atorneqarsinnaassapput.
Naatsorsueqqissaartarfimmit aalisarneq pillugu kisitsisitigut paasissutissiassat pillugit aalisarneq pillugu ataatsimiitsitaliarsuaq oqaloqatigineqarpoq. Nunarsuarmi anguniakkat tunngavigalugit aamma Danmark Statistiki, aalisarnermut tunngasut kisitsisitigut paasissutissat pitsanngorsarneqarnissaanik, suleqatigineqarpoq.
Naatsorsueqqissaartarfimmit aalisarnermut tunngasunik naatsorsuutinik ilaatigut itisiliilluni naatsorsuutinik suliaqartoqartalernissaa kissaatigineqarpoq.
3.19 Sanaartornermut aningaasartuutinut naleqqersuut
Sanaartoriaatsimut tulluartumik aningaasartuutinut uuttuutip allanngortinneqarnissaa pilersaarutigineqarpoq. Sanaartornermut malittarisassat akuerineqareerpata taamaaliortoqassappat pitsaanerpaasussaavoq.
3.20 Pisussat pillugit ilaagassat (Fremskrivningmodeller)
Kalaallit Nunaanni pisortat isertitaat aamma aningaasartuutaat siunissami qanoq isikkoqarumaarnissaanik naatsorsueriaaseq Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfimmit suliarineqarpoq ineriartortinneqarluni, tamanna DREAM suleqatigalugu pivoq.
Naatsorsueqqissaartarfik tamatumunnga suleqataalluinnarpoq. Paasissutissat Naatsorsueqqissaartarfimmit ilisimatusartunut neqeroorut aqqutigalugu atukkiunneqarput. Paasissutissat ilaat atorlugit, Innuttaasut inuiaqatigiit akornanni aamma aningaasaqarnikkut inissisimanerat pillugu naatsorsuutit suliarineqassapput.
Siunissami suliaq tamanna Naatsorsueqqissaartarfimmit suliarineqalissaaq, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfimmit aamma Aningaasaqarnermut siunnersuisoqatigiit suleqatigalugit suliarineqartassalluni.
Naatsorsueriaaseq nutaaq malillugu kommunit tamarmik 2022-mi naatsorsuutinik saqqummersitsippata (naatsorsuutit 2021-moortut) kontoplani nutaaq malillugu suliaasussaapput. Kontoplan nutaaq atuutilerpat ilimagineqarpoq akilersuutit kisitsisitigut paasissutissiorneqarsinnaanngussasut, paasissutissani takuneqarsinnaassapput akilersuisut aamma akiliiffigineqartartut.
Kisitsisitigut paasissutissat soqutiginartorujussuupput. Isertitat pillugit paasissutissanut aamma soqutiginarpoq, ingammik aningaasaatikilliorneq aningaasaqarnerullu nikingassusaat eqqarsaatiginerullugit.
Naatsorsueqqissaartarfik naatsorsueqqissaarneq pillugu inatsit naapertorlugu avataanit aningaasalersukkanik ilisimatusarnissamut pisinnaatitaavoq. Periarfissaq tamanna Naatsorsueqqissaartarfiup annikitsuinnarmik atornikuuaa. Kisiannili Kalaallit Nunaanni Kalaallillu Nunaata avataani ilisimatusartut suleqatigalugit Naatsorsueqqissaartarfik ilisimatusarnerni – akiliisitsilluni – paasissutissanik atugassiisarnermigut peqataasarnikuuvoq.
Aammattaaq Naatsorsueqqissaartarfik ukiuni aggersuni arlalinni tulliuttuni nammineq ilisimatusarnissamut sulisussaqarnavianngitsoq ilimagineqarpoq. Kisiannili paasissutissanik pioreersunik pitsaanerusumik allaaserinninnikkut immaqalu nunani avannarlerni naatsorsueqqissaartarfiit allat suleqatigalugit nunani avannarlerni ataatsimut paasissutissanik pissarsisinnaanikkut ilisimatusartunut Naatsorsueqqissaartarfimmi paasissutissanik atuinissamut kissaateqartunut arlalinnik pitsanngorsaanissaq pilersaarutaavoq.
Naatsorsueqqissaartarfik 2021-p naanerani 15-inik sulisoqarpoq.
5.2. Sulisut kattuffiinut isumaqatigiissutinut aningaasaliissutinullu sinaakkutit
Naatsorsueqqissaartarfik pisortat immikkoortortaattut allatulli akissarsiat pillugit qitiusumiit aqunneqarpoq aammalu sulisut inissaannik qitiusumit tunineqartarluni. Sinaakkutaasumik atugassaritinneqartut – suliassanut amerliartortunut sanilliullugit – Naatsorsueqqissaartarfiup pisariaqartunik piginnaasalinnik sulisussarsiortarnerani sulisullu sulisoriinnarnissaanni unammilligassat annertusiartortunik ukiuni aggersuni iliuuseqartariaqarneranik kinguneqarput.
Naatsorsueqqissaartarfimmi suliassat ukiuni kingullerni allanngornikuupput. Kisitsisitigut paasissutissanut nalunaarutit Naatsorsueqqissaartarfiup annertusiartortumik elektronikinngorlugit tigusalernikuuai, avammullu saqqummiinerit kisitsisitigut paasissutissat aamma kisitsisaataasivimmiittut taamaallaat nittartakkakkut pisarput.
Namminersorlutik Oqartussat ataanni aqutsisoqarfiit allat IT-mi aamma allaffissornermut suleqatigiinnissamik Naatsorsueqqissaartarfik isumaqatigiissusiornikuuvoq.
akilerneqarlutik Naatsorsueqqissaartarfiup suliassaanik suliarinninnissaat pillugu Naatsorsueqqissaartarfiup ukiut pingasut kingulliit ingerlaneranni isumaqatigiissusiorfigisarnikuuai. Allaffissornermi suliassat pillugit iluaqutaasumik suleqateqartoqarsinnaanersoq isumaliutigineqassaaq.
Naatsorsuutinut nalunaarsuisarneq, kisitsisaataasivimmut ilioraaneq, paasissutissanik qarasaasiamut nalunaarsuisarneq katersuisarnerlu, nutserisarneq, assiliartaliortarneq IT-milli ikiuisarneq pillugit suliassat ukiuni kingullerni tallimani – qulini annertuumik ikilisimanerannik aamma Naatsorsueqqissaartarfimmi sulisut katitigaanerannut piumasaqaatit allanngoriartorsimanerannik qulaaniittut ataatsimut isigalugu kinguneqarput, taamaalilluni sulisut tamarluinnangajammik kisitsisitigut paasissutissanik suliaqarnermi suliassanut pingaarnernut siunissami piginnaasaqassallutik. Elektroniskinngorlugit nalunaarutinik annertunerusumik atuineq avammullu saqqummiisarneq, sulisut ikiligaluartut kisitsisitigut paasissutissat amerlanerit suliarineqartarnerannut pissutaapput, atuisullu siusinnerusumut sanilliullugu paasissutissat immikkuualuttunngortinnerullugit pissarsiarinissaannut periarfissaqalerlutik. Ineriartorneq taanna ingerlatiinnarniarlugu IT-mik, paasissutissanik suliaqarnermik paasissutissanillu nalilersuinermik piginnaasallit sulisoriinnarnissaat sulisussarsiarineqarnissallu pisariaqarpoq.
Suliffeqarfimmit soraartoqarsinnaanera sulisullu eqqortunik piginnaasallit sulisussarsiarineqarsinnaanerisa pingaaruteqassusia Naatsorsueqqissaartarfiup eqqumaffigai. Taamaammat Naatsorsueqqissaartarfimmi sulisut pingaarnerit sulisoriinnarnissaat kiisalu sulisut pikkorissut sulisorilernissaat siunertaralugu kalaallit ilinniartut akornanni Naatsorsueqqissaartarfiup annertunerusumik saqqumilaarnissaa isiginiarneqartariaqarput.
5.4 Sulisut sulisoriinnarnissaat
Sulisut sulisoriinnarnissaannut atatillugu suliffiup suliamik ingerlatsinermi ineriartorfiusinnaanera qitiusutut isigineqarpoq. Sulisut namminneq suliamik ingerlatsinermi ineriartornissaminnik akisussaaffeqarnissaannut Naatsorsueqqissaartarfik sinaakkusiissaaq.
Ulluinnarni sulinermi suliat assigiinngiiaassapput. Ingerlatsinermi suliassat ingerlaavartut saniatigut immaqa ilisimatusartut, ilinniartut kiisalu pisortat allaffissornermi sulisui nalilersuisartut suleqatigalugit tulleriinnilersukkanik ineriartortitsinermi suliniutinik suliaqarnissamut piffissaqassaaq.
Naatsorsueqqissaartarfiup ilinniaqqinnissamut periarfissanik pilerinartunik, ataatsimeersuarnerni peqataanissamik piginnaasanillu qaffassaanernik allanik neqerooruteqartarnermigut sulisut tunniusimanissaat tapersissavaa. Ingerlatsinermut pilersaarut malillugu taamaaliortoqartarnissaanik immikkut pingaartitsisoqassaaq.
Immikkut ilisimasaqalerluni sulianik ingerlatsinermi ineriartortitsineq nunat avannarliit naatsorsueqqissaartarfiini ilaatigut nunani tamalaani naatsorsueqqissaartarfinnik suleqateqartartunik pikkorissartarnikkut pisinnaavoq. Qitiusumik allaffissuup pikkorissartitsinermut immikkoortortaqarfia nunatsinnilu ilinniarfiit suleqatigalugit immikkut ilisimasaqalernissamut ilinniarnissamik pisariaqartitsisoqarnerani nunatsinni neqerooruteqartoqarsinnaaneranut naammattumik soqutiginnilersitsisinnaaneq misissorneqassaaq. IT-mi atortunik pisariaqartunik ilinniarnerit ullumikkut E-learning aqqutigalugu tamarluinnangajammik ingerlanneqarsinnaapput.
Kalaallit Nunaanni ilinniartitaanerit piginnaasanik Naatsorsueqqissaartarfiup ujartugaanik ineriartortitsinissamut killilimmik sammiveqarput. Ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinniartut ikittuinnaat matematikki qaffasissoq toqqartarpaat, aamma Kalaallit Nunaanni ingerlaqqilluni ilinniarnerit ilinniartitsissutinut toqqagassanut, suliassanut immikkullu ilinniagassanut piginnaasanik Naatsorsueqqissaartarfiup ujartugaanik ineriartortitsinermut atatillugu toqqaavinnissamik pisariaqartitsisoqarpoq.
Ilinniarnernik ingerlatsinerni peqataanikkut, pikkorissartitsisarnikkut suliassanullu tunngatillugu ilitsersuisarnermi peqataasarnikkut ilinniarfinni ersarissuunerunissaq Naatsorsueqqissaartarfiup kissaatigaa. Naatsorsueqqissaartarfik Kalaallit Nunaanni ilinniartut akornanni kalaallillu Danmarkimi ilinniartut akornanni ingerlaavartumik aamma praktikkertussarsiortarniarpoq.
Naatsorsueqqissaartarfiup aalajangiisartut ilisimatinniarpai Kalaallit Nunaanni ilinniartitsisarnermi IT-mik, matematikkimik aamma pinngortitamik ilinniartitsissutinik meeqqat atuarfianni aallartilluni ilinniartitsisarneq amigaatigineqartoq.
Naatsorsueqqissaartarfiup nittartagaanik quppernermik ilinniaqqittut opgaviliornerminni suliarisinnaasaanik imalimmik isumassarsiorfissamik immikkut pilersitsisoqassaaq.
Siornatigut Naatsorsueqqissaartarfik ilinniartunik qarasaasiamut immersuisussanik, paasissutissanik katersisussanik allanillu suliaqartussanik sulisoqartarnikuuvoq. Qarasaasiaq atorlugu suleriaaseqarnerulernerup kinguneranik ilinniartunik sulisoqarnissaq annikilliartorpoq, taamaattumik Naatsorsueqqissaartarfik tamakkuninnga suliaqartussanik ilinniartunik sulisoqassaarnikuuvoq. Naatsorsueqqissaartarfik ilinniartunik sulisoqarusuppoq siunissami sulilerumaartussanik. Ilinniartunik sulisunut piumasaqaatit maanna qaffasinnerupput. Ilinniarlutik sulisut siunissami Naatsorsueqqissaartarfimmi suliinnarusunnissaat pisariaqarpoq.
5.6 Kalaallit Nunaata avataani siunnersortit sulisullu
Naatsorsueqqissaartarfik Kalaallit Nunaata avataani najugaqartunik marlunnik ullumikkut sulisoqarpoq. Sulisut Kalaallit Nunaata avataaniittut Naatsorsueqqissaartarfimmi minnerpaamik ukiuni 15-ini aamma 20-ni atorfeqareernikuupput. Sulisussarsiortarnermi pissutsit pissutigalugit Kalaallit Nunaata avataani atorfinitsitsinissaq pisariaqarnikuuvoq.
Siunissami soorunami anguniagaavoq sulisut nutaat Nuummi allaffimmi sulisassasut. Kisiannili Kalaallit Nunaanni sulisussarsinissamik ajornartorsiuteqarneq pissutigalugu sulisut sivikitsumik Kalaallit Nunaaniittut ilinniartinneqarnerannut isumalluutinik atuinani Nuup avataani piffissami sivikitsumi sulisut ilanissaat imaluunniit nunani avannarlerni naatsorsueqqissaartarfinni allani siunnersortit atorneqarnissaat piffissat ilaanni tulluartuussaaq.
Nuna tamakkerlugu naatsorsuutit aamma akiliisarnerup naligiissinnera Danmarks Statistikimit siunnersortimit ikiorteqarluni ullumikkut suliarineqartarput. Immikkoortuni immikkut ilisimasaqarnissamik pisariaqartitsiviusumi Danmarks Statistikimit ingerlaavartumik ukiuni aggersuni ikiorserneqartarnissaq aamma naatsorsuutigineqarpoq.
Naatsorsueqqissaartarfiup nittartagaanut isertartut malinnaaviginerisigut Naatsorsueqqissaartarfiup suliai qanoq atorneqartartiginersut, suliat sorliit soqutigineqarnerunersut aamma nunanit sorlerniit Kalaallit Nunaat pillugu paasiassarsiortoqartarnersoq malinnaavigineqarsinnaapput. Naatsorsueqqissaartarfiup ukiumoortumik nalunaarutaani nittartakkamik atuisimanermut paasissutissat ilanngunneqartarput.
Atuisut kisitsisitigut paasissutissanik atortakkaminnik naammagisimaarinninnerannik misissuinikkut isertartunik kisitsisitigut paasissutissanik Naatsorsueqqissaartarfiup ilaniarpaa. Atuisunik misissuineq annertooq pilersaarutaanngilaq, tassungali taarsiullugu kommunini, soqutigisaqaqatigiinni, sulisoqarfinni, ilisimatusarfinni ilinniarfinnilu atuisut pingaarnerit ataatsimeeqatiginiarneqarput.
Nittartagaq pillugu aamma kisitsisaataasivik pillugu pikkorissaanermi Naatsorsueqqissaartarfik pikkorissartunut paasiniaasalerniarpoq nittartakkamik atuinermik misigisaannik.
Sulisunik isumalluutit aningaasatigullu isumalluutit killeqarnerat pissutigalugu kissaatigineqartut tamaasa malinneqarsinnaanngitsut taamaammallu kisitsisitigut paasissutissat allannguutissaattut nutaajusinnaasut allannguutaasinnaasullunniit malitassatut pingaarnertut siulersuisut kisitsisitigut paasissutissanik tulleriinnilersuineranni ilaassasut atuisunilluunniit akilerneqassasut atuisunut ilisimatitsissutigissallugu pingaaruteqarpoq.
Piffissami sivisuumi kisitsisitigut paasissutissat pigineqartut pitsanngortinnissaat kisitsisitigullu paasissutissat nutaat aallartinneqarnissaat pillugit anguniakkanut tunngatillugu aningaasaliissutit annertussaat ajoqutaanik sulisussanik piginnaasalinnik sulisussarsiortarnermi unammillerutaapput.
Sulisussarsiortarnerup pitsanngornissaa apeqqutaatillugu suliniutit ilaat immikkoortumi 3-mi qulaaniittumi allaaserineqartut – ukiut arlallit ingerlaneranni - maannakkut aningaasaliissutit iluanni Naatsorsueqqissaartarfiup ukiumoortumik suliassanut pilersaarutaanut ilanngunneqassapput. Kisiannili nalilerneqarpoq immikkoortut kisitsisitigut paasissutissat nutaat ilaanni aningaasaliissutit pillugit siunissami inatsisini Naatsorsueqqissaartarfimmut aningaasaliissutit amerlineqarnissaat pisariaqartoq. Naammattunik aningaasaliissuteqarnissaq eqqortunillu sulisussarsinissaq pisariaqarput, kisianni immikkoortorpassuarni nammannatik. Kisitsisitigut paasissutissanut tunngavissatut aaqqissuussanik assigiiaartunillu nalunaarsuisarnissaq apeqqutaavoq.